Kuumailmapalloilu on ympärivuotinen laji, mutta eri vuodenajat vaikuttavat lentämiseen eri tavoin. Vuoden ajasta riippumatta kuumailmapallolla lennetään aina valoisan aikaan. Kesäisin paras aika lennolle on aikainen aamu tai ilta, johtuen nousevista ja laskevista ilmavirtauksista eli termiikistä. Cumulukset eli valkoiset poutapilvet viestivät usein termiikistä. Cumuluspilvet ovat aiheuttavat voimakkaita ilmavirtauksia ja siitä syystä lentäminen on cumuluspilvien aikaan vaarallista. Cumuluspilvistä muodostuu usein kuuropilviä ja ukkospilviä.
Myös inversio vaikuttaa kuumailmapallolla lentämiseen. Tavallisesti ylöspäin mentäessä ilman lämpötila viilenee. Inversion seurauksena ylemmissä ilmakerroksissa voi olla lämpimämpi ilmakerros. Kuumailmapallolla lentäessä se tarkoittaa sitä, että laskeutuessa pallo voi jäädä ikään kuin kellumaan kylmän ilmamassan rajalle ja alaspäin pääseminen on vaikeampaa. Inversiokerroksissa tuulen nopeus voi olla myös huomattavasti voimakkaampi, kuin esimerkiksi maan pinnalla.
Tuulen suunta ja suunnan muutokset vaikuttavat lentämiseen merkittävästi. Kuumailmapallolla lennetään aina tuulen ohjaamaan suuntaan, joten tuulen suunta tulee huomioida jo ennen lentoonlähtöä suunniteltaessa mahdollisia laskupaikkoja. Suunta voi muuttua merkittävästi eri korkeuksissa, mutta pääsääntöisesti ylöspäin mentäessä tuulen suunta muuttuu aina oikealle pohjoisella pallonpuoliskolla. Tuulen suunnan muutokset lisäävät kuumailmapallon ohjattavuutta eri korkeuksissa, joten pääsääntöisesti lentoon lähdettäessä lentäjä voi kokeilla eri lentokorkeuksia ja havainnoida tuulen suuntaa.
Kuumailmapallolentäjän sääsanastoa:
Luotauspallo: Heliumilla täytetty ilmapallo, joka laitetaan ilmaan ennen lentoonlähtöä, jolloin lentäjä pystyy arvioimaan lentosuuntaa ja nopeutta.
Ilmanpaine: Ilmanpaineen yksikkönä käytetään nykyisin hehtopascalia (hPa). Ilmanpaineen lukema asetetaan korkeusmittariin, jolloin lentäessä pystytään tarkkailemaan tarkkaa lentokorkeutta. Ilmailussa voidaan korkeutta mitata paineen avulla keskimääräiseen merenpinnan korkeuteen verrattuna, jolloin korkeusmittarissa käytetään QNH-asetusta.
Termiikki: Termiikki eli konvektionosto syntyy auringon lämmittämän ilmapatsaan noustessa ylöspäin. Termiikki muodostuu, kun Aurinko lämmittää jotakin tiettyä kohtaa ympäristöään enemmän.
Cumuluspilvet: Cumuluspilvi on korkea, jopa tornimainen kumpupilvi, joka ei ole vielä varsinainen ukkospilvi. Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi ja näin ollen se voi monesti aiheuttaa sadekuuroja.
Inversio: Inversio on ilmakehän tilanne, jossa ilman lämpötila nousee ylöspäin mentäessä.
Tuulen suunta: Tuulen suunnalla tarkoitetaan suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Suunta ilmoitetaan pääsääntöisesti asteina; Itä 90 astetta, Etelä 180 astetta, länsi 270 astetta ja Pohjoinen 360 astetta.
Tuulennopeus: Tuulennopeus ilmoitetaan useimmiten metreinä sekunnissa, mutta monet lentäjät käyttävät myös yksikkönä solmuja. Jos nopeus on ilmoitettu solmuina, voidaan se muuttaa metreiksi sekunnissa jakamalla solmut kahdella. Tarkasti laskettuna yksi solmu on 0,5144 m/s.
Ilmatieteenlaitos luokittelee tuulennopeudet seuraavasti:
o 0 m/s tyyntä
o 1–3 m/s heikkoa tuulta
o 4–7 m/s kohtalaista tuulta
o 8–13 m/s navakkaa tuulta
o 14–20 m/s kovaa tuulta
o 21–32 m/s myrskyä
o ≥ 33 m/s hirmumyrskyä
Sääsivustoja:
Windy: https://www.windy.com/
Foreca: https://www.foreca.fi/
Ilmatieteenlaitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/
Ilmailusää: https://ilmailusaa.fi/
Lentoasemien säätiedotteet: https://fi.allmetsat.com/metar-taf/norja-ruotsi-suomi.php
